Työsuunnitelman laatiminen
Puhuimme tänään paljon työsuunnitelman laatimisesta. Se on tärkeä osa koulutustamme ja hyvä valmistautuminen tulevaisuuteen.
1. Aikataulu
Aikataulu on taulukko tai luettelo, joka ilmaisee eri asioiden, ilmiöiden ja tapahtumien tulevia tapahtuma-aikoja. Aikatauluilla näytetään pääasiassa julkisten kulkuvälineiden lähtö- ja tuloaikoja.
Aikataulu voi olla ripustettuna seinälle tai kattoon, se voi olla myös taulu, joka jalkojen varassa seisoo lattialla. Se voi olla digitaalinen, elektroninen tai käsin kirjoitettu. Joskus aikatauluja on myös ilmoitettu sanomalehdissä ja teksti-TV:ssä.
Myös koululaisten lukujärjestys on eräänlainen aikataulu. Tavallisella ihmisellä voi olla myös henkilökohtainen aikataulu, johon hän on merkinnyt tulevia tapaamisiaan ja muita menoja.
Linkit:
2. Toimialaan tutustuminen
- Värit
Väri on esineestä, aineesta tai muusta vastaavasta säteilevän tai heijastuvan valon aallonpituudesta ja intensiteetistä riippuva näköaistimuksena havaittava ominaisuus. Värin laatu vaihtelee myös ympäristön ja havaitsijan mukaan.
Ihminen näkee maailman väreissä toisin kuin monet muut nisäkkäät. Joidenkin eläinten värinäkö on vielä ihmistäkin laajempi. Eliö aistii värin, kun valo heijastuu jostakin värillisestä kohteesta silmään. Aivot tulkitsevat silmän kautta tulevan impulssin muuntaen sen väriksi.
Värin ominaisuuksia ovat sävy, kirkkaus ja kylläisyys.
RGB - värimalli on väritila, jossa eri värejä muodostetaan sekoittamalla keskenään punaisen, vihreän ja sinisen väristä valoa. Värimallin nimi juontuu näiden päävärien englanninkielisistä nimistä: red, green ja blue. Tällaista värillisiä valoja yhdistelevää värimallia kutsutaan additiiviseksi, mikä on vastakohta esimerkiksi painotekniikassa käytetylle subtraktiiviselle, värejä valosta vähentävälle, värimallille. RGB - värimallia käytetään värien esittämiseen muun muassa tietokoneessa ja televisiovastaanottimessa, joiden näyttölaitteiden pikselit muodostuvat punaisen, vihreän ja sinisen värisistä valonlähteistä.
CMYK on yksi kuvatiedostoissa ja painotuotteissa käytettävistä väritiloista. Lyhenne CMYK tulee englannin sanoista Cyan (syaani), Magenta (magenta), Yellow (keltainen) ja Key (avainväri eli musta). Väriavaruus tarkoittaa niitä värejä, joita käytetään sekä valokuvia että piirustuksia tallennettaessa, esitettäessä, tulostettaessa ja painettaessa.
Color-hex antaa tietoa väreistä, mukaan lukien värimallit (RGB, HSL, HSV ja CMYK), kolmiovärit, yksiväriset värit ja värisivulla lasketut vastaavat värit. Color-hex.com tuottaa myös yksinkertaisen css-koodin valitulle värille.
Ihminen näkee maailman väreissä toisin kuin monet muut nisäkkäät. Joidenkin eläinten värinäkö on vielä ihmistäkin laajempi. Eliö aistii värin, kun valo heijastuu jostakin värillisestä kohteesta silmään. Aivot tulkitsevat silmän kautta tulevan impulssin muuntaen sen väriksi.
Värin ominaisuuksia ovat sävy, kirkkaus ja kylläisyys.
RGB - värimalli on väritila, jossa eri värejä muodostetaan sekoittamalla keskenään punaisen, vihreän ja sinisen väristä valoa. Värimallin nimi juontuu näiden päävärien englanninkielisistä nimistä: red, green ja blue. Tällaista värillisiä valoja yhdistelevää värimallia kutsutaan additiiviseksi, mikä on vastakohta esimerkiksi painotekniikassa käytetylle subtraktiiviselle, värejä valosta vähentävälle, värimallille. RGB - värimallia käytetään värien esittämiseen muun muassa tietokoneessa ja televisiovastaanottimessa, joiden näyttölaitteiden pikselit muodostuvat punaisen, vihreän ja sinisen värisistä valonlähteistä.
CMYK on yksi kuvatiedostoissa ja painotuotteissa käytettävistä väritiloista. Lyhenne CMYK tulee englannin sanoista Cyan (syaani), Magenta (magenta), Yellow (keltainen) ja Key (avainväri eli musta). Väriavaruus tarkoittaa niitä värejä, joita käytetään sekä valokuvia että piirustuksia tallennettaessa, esitettäessä, tulostettaessa ja painettaessa.
Color-hex antaa tietoa väreistä, mukaan lukien värimallit (RGB, HSL, HSV ja CMYK), kolmiovärit, yksiväriset värit ja värisivulla lasketut vastaavat värit. Color-hex.com tuottaa myös yksinkertaisen css-koodin valitulle värille.
Linkit:
https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4ri
https://fi.wikipedia.org/wiki/RGB-v%C3%A4rimalli
https://fi.wikipedia.org/wiki/CMYK
https://www.color-hex.com/
https://fi.pinterest.com/pin/222576406556845743/
- Kuvat
Kuva on näköaistin tai tuntoaistin avulla havaittava kaksi- tai kolmiulotteinen esitys. Sen havaitsemiseen käytetään silmiä, joiden kautta kuvan sisältämä visuaalinen informaatio välittyy aivoihin, jossa katsoja tulkitsee sen itselleen ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi.
Kuva on tarkasteltavaksi ja viestiksi tarkoitettu näkyvä muodostelma. Se on tehty jostain materiaalista ja se on rajattu, joten se voidaan kopioida. Kuvaa verrataan joskus sanaan ja kieleen. Kuva on sekä taiteen että viestinnän kieli.
Linkit:
- Muodot
Muoto on esineen muoto tai sen ulkoraja, ääriviivat tai ulkopinta, toisin kuin muut ominaisuudet, kuten väri, rakenne tai materiaalityyppi.
Jotkut yksinkertaiset muodot voidaan jakaa laajoihin luokkiin. Esimerkiksi, monikulmio luokitellaan niiden reunojen lukumäärän perusteella kolmioiksi, nelikulmioiksi, viisikulmioiksi jne. Jokainen näistä on jaettu pienempiin luokkiin; kolmio voi olla tasasivuinen, tasakulmainen, tylppä, akuutti, skaalalainen jne., kun taas nelikulmainen voi olla suorakulmio, rhombi, trapezoidi, neliö jne.
Muita yleisiä muotoja ovat pisteet, viivat, tasot ja kartiomaiset leikkeet, kuten ellipsit, ympyrät ja parabolat.
Yleisimpiä 3-ulotteisia muotoja ovat polyhedrat, jotka ovat muotoja, joilla on litteät pinnat; ellipsoidit, jotka ovat muna- tai pallonmuotoisia esineitä; sylinterit; ja käpyjä.
Jos esine kuuluu johonkin näistä luokista tarkalleen tai jopa suunnilleen, voimme käyttää sitä kuvaamaan esineen muotoa. Siksi sanomme, että luukun kannen muoto on levy, koska se on suunnilleen sama geometrinen kohde kuin varsinainen geometrinen levy.
Linkit:
- Typot
Sana typografia tulee kreikan sanoista typos (τύπος), tyyppi ja myös isku, ja graphein (γράφειν), graphe (γράφω), graphikos, graphia (γραφικός, γράφία), kirjoittaa, piirtää, kirjoitus, piirros, mistä johtuu myös sana grafiikka. Sanan typografia voisi siis tulkita iskeväksi kirjoitukseksi.
Typografia on tekstin ja kirjainten asettelua, jonka tarkoituksena on helpottaa viestin perillemenoa antamalla tekstille oikeanlainen visuaalinen muoto. Typografian tekijää sanotaan typografiksi ja erityisesti kirjainten suunnitteluun erikoistunutta sanotaan kirjainsuunnittelijaksi.
Typografiaan kuuluu muun muassa kirjasintyypin valinnat, kirjainkoko, tekstin väri, rivin pituus ja tasaus, riviväli, orpo- ja leskirivit, sanavälit, merkkivälit, palstavälit, sisennykset, otsikointityyli, anfangit ja tekstin korostukset. Myös typografisen merkistön käyttö, kuten oikeanlaisten numerojen ja murtolukujen, ligatuurien, lainausmerkkien tai viivojen valitseminen, kuuluu typografiaan.
Linkit:
- Taitto
Taitto tarkoittaa toimituksellisen tekstin ja visuaalisten elementtien sommittelua visuaalisesti mielenkiintoiseen ja luettavaan muotoon. Taiton tekee taittaja.
Taittoa käytetään muun muassa kirjoissa, esitteissä, lehdissä, tuoteluetteloissa ja internetsivuilla. Jokainen näistä taitetaan hieman eri tavoin. Taittamiseen vaikuttavat kohderyhmä, käyttötarkoitus, käytettävissä olevat resurssit, aikataulu, tuotteen asema ja tavoitteet.
Linkit:
- Valokuvat
Valokuva on kuva, joka muodostuu valon vaikutuksesta valoherkälle pinnalle tai tallentuu digitaalisessa muodossa kameran muistiin. Yleensä valokuva on luotu näkyvän valon aallonpituisesta säteilystä, joka tallentaa sen, mitä ihmisen silmäkin pystyy näkemään. Myös ei-näkyvää valoa, kuten röntgen-, UV- ja infrapunasäteilyä, voidaan valokuvata.
Useimmat valokuvat on tehty kameralla, joka tarkentaa valon joko filmille tai CCD- tai CMOS-kennolle. Ilman kameraa suoraan valoherkälle materiaalille valotettuja kuvia kutsutaan fotogrammeiksi. Valokuvat vedostetaan tavallisesti paperille.
Median uudistuessa valokuvauksen käytänteet ovat moninaistuneet. Paitsi valoherkälle materiaalille vedostettu, valokuva voi olla myös esimerkiksi painomusteella eri materiaaleille siirretty painokuva, digitaalinen tuloste tai valokopio. Valokuva voi olla myös aineeton, kuten valkokankaalle heijastettu kuva tai näyttöpäätekuva.
Linkit:
- Julkaisukanavat
Julkaisufoorumi (lyh. JUFO) on suomalainen tieteellisten julkaisukanavien luokitusjärjestelmä, jonka toteutuksesta vastaa Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV). Luokitusta käytetään yliopistojen tieteellisen julkaisutuotannon laadun indikaattorina opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) asettamassa yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Luokitus kattaa kaikkein tieteenalojen keskeiset kotimaiset ja ulkomaiset tieteelliset lehdet, konferenssit, kirjakustantajat sekä kotimaiset kirjasarjat. Julkaisukanavat on arvioitu 23 tieteenalakohtaisessa paneelissa, joihin kuuluu yhteensä noin 200 henkilöjäsentä, pääosin professoreita ja dosentteja.
Linkit:
3. Flyeri
Esite (Flyeri) on laajaan jakeluun tarkoitettu paperimainos, joka yleensä postitetaan tai jaellaan julkisessa paikassa, luovutetaan henkilöille tai lähetetään postitse. 2010-luvulla lentolehtiset vaihtelevat edullisesti valokopioiduista esitteistä kalliisiin, kiiltäviin, värillisiin ympyröihin.
Kuten postikortit, esitteet ja pienet julisteet, lentolehtiset ovat edullisia muotoja markkinoinnista tai viestinnästä. Lentokonemuotoja on monia erilaisia. Joitakin esimerkkejä ovat:
- A4 (suunnilleen kirjelomakkeiden koko)
- A5 (suunnilleen puoli kirjelomakkeiden kokoa)
- DL (kohteliaisuus liukukoko)
- A6 (postikortin koko)
Linkit:
4. Säädokset
Säädös on julkista valtaa käyttävän elimen antama yksipuolinen, velvoittava ja kirjallinen tahdonilmaisu eli määräys. Tällaisia julkisen vallan käyttäjiä ovat Suomessa Euroopan unioni, valtio, kunnat tai itsehallinnolliset yhteisöt. Säädöksiä ovat esimerkiksi lait, asetukset, direktiivit ja määräykset.
Säädökset ovat oikeudellisesti velvoittavia, sillä ne on sellaisiksi vankasti hyväksytty eikä niiden velvoittavuutta aseteta demokraattisessa yhteiskunnassa kyseenalaisiksi. Säädösten rinnalla on yleinen oikeuskäsitys eli kansan oikeustaju, joka voi olla moraalisesti velvoittava.
Säädös koostuu säännöksistä, jotka ovat tietystä asiasta määrääviä lauseita, virkkeitä tai kappaleita. Säädöksille on ominaista arvojärjestys eli hierarkia. Ristiriitatapauksissa ylemmänasteinen säädös syrjäyttää alemmanasteisen. Lisäksi alemmanasteinen säädös voidaan antaa vain ylemmänasteisessa säädöksessä olevan valtuutussäännöksen nojalla.
Linkit:
5. Määräykset
Artikkeli (Määräys) on kirjoitettu teos, joka julkaistaan painetussa tai sähköisessä muodossa. Se voi olla tarkoitettu uutisten, tutkimustulosten, akateemisen analyysin tai keskustelun levittämiseen.
Linkit:
